Farmi täällä, rakas suuri tuntematon

Havahduimme keväällä yhtä aikaa 2011 siihen, että ”jokin on muuttunut”.

Jaoimme kokemuksen epämääräisestä vaivaantuneisuuden ja hämmennyksen tilasta, mutta emme tienneet mistä se johtui, emmekä edelleenkään tiedä, sillä sama olo meitä vaivaa yhä.

Oli miten oli, epäilimme muuttunutta poliittista ilmapiiriä, isoa jytkyä, päätöstä muodostaa kolmesta taidekorkeakoulusta, (joista yhdessä silloin opiskelimme kurssikavereina) Taideyliopisto, Arabikevättä, mitä niitä nyt oli. Keskellä hämmennystä myös tunnustimme toisillemme haikailevamme jonnekin ”poliittisempaan aikaan”, ”selkeämpään aikaan” eli johonkin sellaiseen aikaan, mitä emme koskaan olleet eläneet. Johonkin aikaan, joka on vain kasa kuvia, jotka meihin on iskostettu, joita meitä on opetettu nostalgisoimaan.

Tämä havainto herätti kummassakin kaikuja teini-iän tärkeästä lukukokemuksesta George Orwellin Eläinten Vallankumouksessa, joka oli aikanaan herättänyt meissä raivoisan oikeudentunnon, kokemuksen siitä, että jotain on tehtävä.

Luimme kirjan yhdessä aikuisina uudestaan, monella eri tavalla. Kutsuimme lukupiiriin mukaan Henriikka Tavin ja Juha Hurmeen, koska halusimme laajentaa työparimme pieneksi yhteisöksi, jossa saatoimme keskustella ja käsitellä yhdessä niitä ristiriitaisia tunteita, joita moralistinen Neuvostoallegoria meissä aikuisina tunteita, mutta samalla resonoi yhä jaetun hämmennyksen kokemuksen kanssa ja rohkaisi tarttumaan itseensä. Luimme, keskustelimme, kirjoitimme ja taas keskustelimme yhdessä, mm. nostalgiasta, eläinten kuvista ja kertomuksista vallitsevassa kulttuurissamme sekä historiasta.

Yhteisö laajeni suunnittelijoilla ja näyttelijöillä, aloitimme harjoitukset. Oli jälleen aloitettava puhtaalta pöydältä ja kysyttävä itseltään samat kysymykset kuin viisi vuotta sitten. Onneksi myös muut työryhmän jäsenet jakoivat saman hämmennyksen kokemuksen. Tästä kaikesta syntyi tämä näyttämö ja tämä esitys. Se on rakennettu yhdessä ja se on jatkuvassa muutoksen tilassa. Se on tehty sinulle, suuri tuntematon.

Rakkaudella,
Sinna Virtanen ja Linda Wallgren

Lippuja tähän pohdiskelevaan hämmenykseen helposti: ticketmaster.fi/farmi

Kuka oli George Orwell?

George Orwell, oikealta nimeltäään Eric Blair syntyi 25. kesäkuuta 1903 Intiassa ja kuoli 21. tammikuuta 1950 Britanniassa. Ammatiltaan Orwell oli kirjalija ja lehtimies. Valmistuttuaan englantilaisesta sisäoppilaitoksesta Orwell lähti ensin seuraamaan isänsä uraa siirtomaavirkailijana. Orwell erosi virastaan kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua käynnistääkseen uransa kirjailijana. Hän kirjoitti kokemuksistaan ja näkemyksistään siirtomaiden tilanteesta ensimmäisen romaaninsa

Orwellin poliittinen ajattelu muokkautui vahvasti hänen osallistuessaan vapaaehtoisena Espanjan sisällissotaan vasemmistolaisten tasavaltalaisten puolelle. Valtapoliittiseen taisteluun Orwell havahtui kuitenkin vasta, kun tasavaltalainen hallitus julisti kaikki äärivasemmistoryhmät trotskilaisiksi Francisco Francon ja Adolf Hitlerin kannattajiksi. Orwell seurasi Espanjassa tapahtuvaa terroria Engannista, jossa hän oli toipumassa ampumahaavastaan. Naiivina idealistina hän näki ja ymmärsi ensimmäistä kertaa, kuinka totalitaarinen propagandakoneisto pystyi levittämään omaa polittiista sanomaansa totuutena. Vahvasta vasemmistolaisudestaan huolimatta hän tunnusti kommunismin tuhoisuuden vasemmistolaisuudellekin.

Orwell alkoi kehittelemään mielessään satiiria Venäjän vallankumouksesta hänen palatessaan sisällissodan runtelemasta Espanjasta. Orwellilla oli jo aivan alussa halu tehdä satiiri pieneen yksinkertaiseen muotoon, joka olisi helposti käännettävissä eri kielille.

Tarinan mukaan Orwell näki pojan maaseudulla ajamassa suurta työhevosta. Orwell ajatteli, että jos sellaiset eläimet tuntisivat voimansa, ei ihmisillä olisi mitään valtaa niihin. Nopeasti hänen ideansa Venäjän vallankumousta käsittelevästi satiirista sijoittuikin engalntilaiselle farmille eläinproletaarien ja ihmiskapitalistien pariin. Esseessään Miksi kirjoitan? (1946) Orwell kertoo Eläinten vallankumouksen olleen ensimmäinen teos, jossa hän tietoisesti yritti yhdistää poliittisen ja taiteellisen tarkoituksen.

Orwell ja Eläinten vallankumous

Eläinten vallankumous on faabeli, joka eläinsadun keinoin kuvaa stalinistista tyranniaa. Farmin isäntä Jones kohtelee eläimiä huonosti ja eläimet päättävät tehdä vallankumouksen sikojen rohakisemana. Eläimet voittavat taistelun ja alkavat pyörittämään yhteisöään demokraattisin keinoin ja noudattaen luomiaan 7 käskyä. Eläimet pitävät sikoja viisaina ja oppineina, ja ne nousevatkin johtoasemaan nopeasti. Periaatteista kuitenkin pidetään kiinni ja älykkäimmät siat, Napoleon ja Lumipallo, ovat tasavertaisia.

Tuulimyllyn rakennusprojekti saa valtasuhteet farmilla kuitenkin lopullisesti sekaisin. Napoleon karkoittaa Lumipallon farmilta. Pian sikojen itselleen luomat etuoikeudet lisääntyvät ja eläinten yhdessä luomia sääntöjä aletaan rikkomaan häikäilettömästi: siat kouluttavat farmin koirista itselleen vartijoita, muuttavat taloon, nukkuvat vuoteissa, juopottelevat, säännöstelevät itselleen huomattavastii suurempia ruoka-annoksia ja ryhtyvät yhteistyöhön sekä kaupankäyntiin ihmisten kanssa.

Samaan aikaan farmin muut eläimet paiskivat töitä vuorokauden ympäri kylmyydestä ja nälästä kärsien. Sika nimeltä Vinku saa muut eläimet tyytymään tilanteeseen keksimällä tekosyitä ja syyttämällä tapahtumista farmilta karkoitettua Lumipalloa sekä naapurifarmien ihmisiä. Kirjan kuuluisassa loppukohtauksessa eläimet eivät enää erota sikoja ihmisistä.

Kirjan siat edustavat valllanpitäjiä ja diktaattoreita. Sika nimeltä Napoleon on Stalin ja hänen kilpailjansa, Lumipallo, on Trotski. Juuri ennen vallankumousta kuoleva sika nimeltä Majuri on yhdistelmä Marxista ja Leninistä. Vinku on viittaus Molotoviin.

Muita kirjan oleellisia hahmoja ovat muun muassa rehti työhevonen Jysky, joka valittamatta teki raskaat työt taukoja pitämättä hokien tunnuslauseitaan: ”Minä teen kovemmin työtä” ja ”Toveri Napoleon on aina oikeassa”, hämmentynyt ja tapahtumia tarkasti tarkkaileva hevonen Apila, toisista huolehtiva aasi Benjamin, joka osasi lukea yhtä hyvin kuin siat, mutta ei suostunut juurikaan käyttämään kykyään, turhamainen tamma Mollie, joka valitsee vapaaehtoisesti ihmisen isännöimän naapurifarmin ja lukutaitoinen vuohi Muriel.

Muita Orwellin tunnettuja teoksia ovat muun muassa Brittiläistä imperiumia kritisoiva romaani Vuonna 1984, Espanjan sisällissodasta kertova omakohtainen sotareportaasi Katalonia, Katalonia ja köyhyyttä käsittelevät reprtaasikirjat Puilla paljailla Pariisissa ja Lontoossa ja Tie Wiganin aallonmurtajalle.

Orwell kuoli tammikuussa 1950 tuberkuloosin aiheuttamamaan keuhkoverenvuotoon.

Farmi täällä, rakas suuri tuntematon